Keynote-luennoitsijat // Keynote-föreläsare // Keynote speakers

Graham Harvey

Graham Harvey (The Open University, UK) is Professor of Religious Studies with research interests in indigenous cultures, ecology, animism, paganism, and everyday rituals.

Totemism, eating gratefully and other animal-human relationships

Other-than-human animals are kin to humans. But not all relationships are equal. Beginning with vignettes of learning among Mi’kmaq and Sámi communities, this presentation considers some implications of new animism research. Some animals are valued members of the larger-than-human totemic clans that form communities as understood by many Indigenous people. Within that framework, there can be protocols and etiquette for more individualised relationships between specific humans and specific animals. Whether or not the label “power animals” is meaningful in Indigenous communities, it should not be imagined that such relationships are separate from subsistence and consumption. Clan and other forms of inter-species kinship are rooted in efforts to build, maintain and enhance reciprocal and respectful relations – particularly when one species wishes to eat another. Among the implications of these human-animal relationships are the recognition that “religion” is rarely separate from the rest of life and, more radically perhaps, that the term “nature” falsely separates humans from their kin-relations.

The keynote lecture will be held in English on Thursday 8 April at 10.45–12 am.


Liisa Kaski

Liisa Kaski (Helsingin yliopisto) on folkloristi ja antiikintutkija. Hän on tutkinut yhtäältä antiikin eläinkuvaa ja toisaalta itämerensuomalaista perinnettä, erityisesti suullisen runouden välittämiä myyttejä. Hän tekee parhaillaan väitöstutkimusta Helsingin yliopistossa, aiheenaan eläimen käsitteen synty ja tausta arkaaisessa Kreikassa.

Eläimen synty

Synty on perinteisen suomalaisen rahvaanuskon avainkäsite. Tietäjät, kansanuskon spesialistit, turvautuivat siihen hoitaessaan erinäisiä ongelmia ruumiinvammoista ja sairauksista yhteisöä uhkaaviin vaaroihin. Eläinten syntyloitsuja tarvittiin tyypillisesti puremien, pistosten, reviirikonfliktien ja vastaavien hoitoon. Syntyloitsu on erityinen itämerensuomalainen loitsutyyppi, jonka avulla ihminen koki saavansa kulloisenkin ongelman hallintaansa juuria myöten.

Eläin sitä vastoin ei kuulu rahvaanuskon käsitteisiin. Kansanomaisessa kielenkäytössä muihin eläimiin viitattiin lajinimin, joiden rajat osin poikkesivat nykyisistä. Tietäjällä ei ollut työkalupakissaan ryhmäkäsitettä eläin, sillä tällainen joukkokategoria olisi hänen tehtävänsä kannalta ollut epämääräisyydessään täysin hyödytön.

Tarkastelen luennossa eläinten syntyloitsuja ja loitsuihin kiteytynyttä eläinkuvaa muutamin esimerkein. Miksi koira syntyi tuulen siittämänä? Mikä merkitys on aineksilla, joista ensimmäinen korppi oli koottu, tai sillä että käärme sai silmänsä hampunsiemenistä? Mitä tarkoittaa, että tiainen on vanhin ilman lintusista ja hirvi puolestaan syntyisin taivaasta?

Näiden esimerkkien valossa pohdin syntyä tietoteoreettisena käsitteenä, jonka selitysvoima ulottuu myös perinteisen tietäjäkulttuurin ulkopuolelle, nykyisiin eläin- ja ympäristösuhteisiin. Mitä tietäjä oikeastaan tiesi – tai uskoi tietävänsä – tietäessään tietyn eläimen synnyn, ja jaammeko mekin saman uskon tietämisen voimaan?

Maailman ja sen olioiden jäsentäminen kielen keinoin on ihmiselle lajityypillistä. ’Eläimen’ kaltainen kategoria palvelee kuitenkin ensisijaisesti kulttuurisia, ei biologisia tarpeita. Mistä ja miksi eläin syntyi?

The keynote lecture will be held in Finnish on Wednesday 7 April at 9:15-10.30 am.


Anni Kytömäki, kirjailija

Anni Kytömäki on julkaissut kolme romaania, joista Margarita (2020) on voittanut kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Ihmisten suhde luontoon on kantava teema Kytömäen historiallisissa teoksissa, joissa eläimet esiintyvät niin konkreettisina eliöinä kuin myyttisinä olentoinakin.

The interview will be held in Finnish on Thursday 8 April at 1-2 pm.

%d bloggaajaa tykkää tästä: