Esitelmäkutsu Eläintutkimuspäiville 2019

Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura (YKES) järjestää Eläintutkimuspäivät 8.-9.4.2019 Helsingin Tieteiden talolla teemalla ’Arki ja juhla’.

Vuoden 2019 Eläintutkimuspäivien teema johdattelee tarkastelemaan eläimiä ihmisten maailman osana arjessa ja juhlassa. Ihmiset jakavat arkensa moninaisten toislajisten eläinten kanssa niin kotona kuin työssäkin. Kotejamme asuttavat lemmikkieläimet, kehojamme mikrobit. Eläinten käyttö on kiinteä osa ihmisten arkea myös eläimistä valmistettujen tuotteiden ja ruoan muodossa. Eläimet ovat läsnä symboleina ja toimijoina eri konteksteissa, kuten uskonnoissa, kirjallisuudessa, elokuvissa tai vaikkapa internetin kissavideoissa. Toisaalta monille eläimille ihmisten kanssa eläminen ja työskentely on osa arkea. Myös juhlassa eläimet ovat vahvasti läsnä. Eläinperäiset juhlaruoat, sirkuseläimet ja erilaiset pidot ja peijaiset kuvaavat miten eläimet ovat kautta aikain olleet ihmisille ehtymätön viihteen ja huvin lähde. Kissanristiäisiä, joissa eläimet nousevat juhlittavaksi, vietetään harvemmin. Entä miten eläimet itse juhlivat?

 

Keynote-esitelmät:

FT, Yleisen historian professori (Turun yliopisto) Taina Syrjämaa: “Lemmikit juhlissa. Monilajisen perheen historiaa”

VT, Sukupuolentutkimuksen dosentti, yliopistonlehtori (Helsingin yliopisto) Kuura Irni: “Queer visions of families and close relations with nonhuman animals”

FT, Johtamistieteen yliopistonlehtori (Keele Management School) Lindsay Hamilton: ”The Animal Effect: How and Why Animals Matter in Organizations and Society”

 

 

Työryhmät:

Eläimet työssä: (Ei-)inhimilliset toimijuudet inhimillisen vapaa-ajan konteksteissa

Työryhmän vetäjät:
Mikko Äijälä, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin yliopisto
Mikko.Aijala[at]ulapland.fi

Minni Haanpää, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin yliopisto
José-Carlos García-Rosell, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin yliopisto

Työrymän kieli: suomi

Ihmisten ja eläinten välistä suhdetta on tarkasteltu tähän mennessä pääasiassa ihmisten eläinkäsitysten sekä eläinoikeuksien näkökulmista, jolloin lähestyminen on ollut ihmiskeskeinen. Näiden rinnalle on noussut eläinten toimijuuden näkökulma. Se tunnustaa ihmisen valta-aseman suhteessa eläimiin, mutta eläimet ovat kuitenkin enemmän kuin pelkkiä ihmistoiminnan objekteja. Ne ovat toimijoita, jotka muokkaavat ympäröivää maailmaamme sekä materiaalisesti että ymmärryksenä itsestämme. Eläinten mahdollisuudet toimijuuteen kuitenkin vaihtelevat tilanteesta ja eläinlajista riippuen (Räsänen & Syrjämaa, 2017). Esimerkiksi työn välityksellä ihmiset ja eläimet ovat sidoksissa tai jopa riippuvaisia toisistaan. Työn tekemisen kontekstiin liittyy paljon eläinoikeusrikkomuksia, mutta työntekemisen tilat voivat edistää myös lajienvälistä myötätuntoa, oppimista sekä mahdollisuuksia lajienväliseen ymmärrykseen (Coulter, 2016).

Työryhmässämme keskitytään tarkastelemaan (ei-)inhimillisen toimijuuden ilmenemistä ja seurauksia tiloissa ja tilanteissa, joihin liittyy eläimen tekemä työ ja ihmisen oleminen vapaa-ajalla. Eläinten tekemällä työllä viittaamme tiloihin ja tilanteisiin, joihin liittyy kaupallisuus eli eläinten tekemästä työstä maksetaan. Esimerkiksi matkailualalla eläinten ja ihmisten väliset kohtaamiset ja niihin liittyvät käytännöt perustuvat vahvasti eläimen tuottamaan taloudelliseen hyötyyn (Fennell, 2012). Rekikoirat ja porot ovat tärkeitä työntekijöitä Lapin matkailussa ja kissakahviloiden sekä eläinsynttäreiden suosio on nousussa. Lammaspaimenlomilla ihmiset maksavat siitä, että pääsevät huolehtimaan luonnonhoitotyötä tekevistä lampaista.

Erityisesti toivomme työryhmäämme esityksiä, joissa ihmisen ja eläimen välistä vuorovaikutusta työssä tarkastellaan eläimen toimijuuden näkökulmasta – eri tieteenalat ylittäen. Kuitenkin myös ihmisen toimijuuteen liittyvät esitykset ovat tervetulleita: Miten ihminen toimijana muokkaa tiloja ja tilanteita, joissa ihminen kohtaa eläimen työssä. Niin teoreettiset, metodologiset kuin empiiriset tarkastelutkin ovat toivottuja.

 

Kriittisen eläintutkimuksen haaste

Työryhmän vetäjät:
Saara Kupsala, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto
saara.kupsala[at]helsinki.fi

Salla Tuomivaara, sosiologia, Tampereen yliopisto
sallatuomiva[at]gmail.com

Työrymän kieli: suomi

Eläimet on sijoitettu pitkään sosiaalisen ja kulttuurisen alueen ulkopuolelle ja muut eläimet kuin ihminen on usein sivuutettu yhteiskunnallisessa analyysissä. Tämän myötä muiden eläinten sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä – ja niiden arvoa yksilöinä – on aliarvioitu, tai ne ovat jääneet kokonaan huomiotta. Nopeasti lisääntynyt ymmärryksemme muiden eläinten kognitiivisista ja sosiaalisista kyvyistä pakottaa meidät arvioimaan uudelleen eläinkuvaamme ja eläinten asemaa. Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen kenttään kuuluu nopeasti kasvava kriittisen eläintutkimuksen lähestymistapa, jossa eläinten asemaa ja kohtelua sekä eläinkäsitystämme tarkastellaan kriittisesti, yhteiskunnallisten valtasuhteiden näkökulmasta.

Kriittisessä eläintutkimuksessa hyödynnetään usein posthumanistisia teorioita, jotka kyseenalaistavat vallinneet ja yhä vallitsevat antroposentriset käytännöt sekä ihmisten ja muiden eläinten välille rakennetun ehdottoman eron ja ihmisen ylemmyyden muihin eläimiin nähden. Kriittisen eläintutkimuksen piirissä tehdään runsaasti intersektionaalista analyysiä, jossa tutkitaan luokittelujen ja erontekojen risteymiä ja näitä luokitteluja ja erontekoja yhdistäviä rakenteita. Tällöin spesismin, rasismin ja esimerkiksi sukupuoleen ja luokkaan liittyvien luokitteluiden ja valtarakenteiden analyysi kietoutuvat yhteen. Kriittinen eläintutkimus pohtii mahdollisuuksia näiden valtarakenteiden ja eläimeksi luokiteltujen alistetun aseman purkamiseen sekä lajien välisen oikeudenmukaisuuden rakentamiseen. Kriittinen eläintutkimus on tuottanut esimerkiksi karnismin, lihanormin, käsitteen ja analysoinut veganismia uudenlaisena tapana rakentaa ihmisen suhteet muihin eläimiin.

Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa ihmisten ja muiden eläinten välisiä suhteita, eläinten kohtelua tai eläinkäsityksiämme tarkastellaan kriittisen eläintutkimuksen näkökulmista. Tarkastelut voivat kohdistua niin arjen ja juhlan kuin politiikan, talouden, taiteen ja viihteen kuin tieteenkin toimintatapoihin.

The challenge of critical animal studies

Panel Chairs:
Kadri Aavik, Gender Studies, University of Helsinki
kadri.aavik[at]helsinki.fi

Kuura Irni, Gender Studies, University of Helsinki
kuura.irni[at]helsinki.fi

Language: English

Non-human animals have for long been excluded from the spheres of social and cultural and they have frequently been overlooked in analysis of society. Consequently, the importance of other animals in the society – and their value as individuals – has often been underestimated or completely ignored. However, our rapidly growing understanding of the cognitive and social abilities of other animals forces us to re-evaluate our perception of animals and the status of animals. The field of social and cultural animal studies includes a rapidly growing field of critical animal studies (CAS), which critically examines the status and treatment of non-human animals and our perceptions of them, especially from the point of view of social power relations.

CAS scholars typically use posthumanist approaches that question the anthropocentric paradigm, challenge strict boundaries between humans and other animals, and aim to dismantle human superiority over other animals. CAS scholarship often takes an intersectional perspective and examines how various forms of social stratification, such as class, race, gender and species are interlinked. CAS scholars explore possibilities for deconstructing these power structures and the subjugated position classified as an animal, as well as promote interspecies solidarity and justice. CAS research has produced, for example, the concept of carnism and analysed veganism as a new way of constructing relationships between humans and other animals.

This panel welcomes presentations which examine relationships between humans and other animals, and the treatment and perceptions of non-human animals from perspectives of critical animal studies.

 

Animal Participation, Consent & Empowerment within Technology Systems

Panel Chairs:
Ilyena Hirskyj-Douglas, Computer Science, Aalto University​
ilyena.hirskyj-douglas[at]aalto.fi

Heli Väätäjä, Pervasive Computing, Tampere University of Technology
heli.vaataja[at]tut.fi

Language: English

We would like to hold a panel on animal participation, consent giving, and empowerment at the Finnish Seminar of Human-Animal studies. In this panel, we are interested in how these topics relates to everyday life of the species and individuals living with us and working for us. Whilst animals are a participant in these scenarios, it is not yet clear how they are a participant within technology systems, give consent for these systems or can be empowered by them.

Animal technology systems encapsulates a broad range of purposes where animals take on different roles in technology systems. These machineries span from non-domesticated captive animals kept in zoos and sanctuaries, to domesticated animals that are pets in our homes or on farms, to animals in the wild. However, what it means to refer to the animal(s) involved in the research as participants, and how much can an animal participate within the design of the technology especially in regards towards the concept of consent and empowerment is not yet explored. Whilst this understanding is possible to model in humans, what this means for animals is uncertain. As such, the role that an animal can participate is a subject of debate.

With the animal-technology industry growing, especially within Finland, this topic is not only topical but also relevant towards both industry and academia. The aim of this panel thus is twofold: firstly, to discuss what consent (and giving consent) looks like for animal(s); secondly, how can animal(s) be empowered through the concept of participation. This panel will provide a platform for both animal technology researchers and those involved in animal research.

 

Setting the agenda for human animal studies of work, business and organisation

Panel Chairs:
Linda Tallberg, Management and Organisation​, Hanken School of Economics, Finland
linda.tallberg[at]hanken.fi

Lindsay Hamilton, Management, Keele Management School, UK
l.hamilton[at]keele.ac.uk

Language: English

This panel seeks to advance human-animals studies within management and organisational studies. Animals have traditionally been silenced in this field, yet they are very much a part of our daily organisational lives in different capacities across a range of industries and contexts. From the animals in slaughterhouses to the “bring your dog to work” contexts, animals are both powerless and powerful organisational actors in today’s work-landscapes.

The special edition of Organization (Labatut et al., 2016) was instrumental to introducing animals into management studies and recent studies have looked at the role of dogs in our organisations (Cunha et al., 2018) as well as taking an ethics of care perspective in creating an agenda for animals within the field (Connelly & Cullen, 2017). There have also been important contributions of discussing animal work across a variety of organisational contexts (Hamilton & Taylor, 2013) and situating animal work into labour studies (Coulter, 2016). But considering the power of management studies has on shaping our organisations, societies as well as individual values, the recognition of animals in this field is still very much in its infancy.

Therefore, this panel is open for all types of organisational inquiry dealing with furthering animal issues within the organisational context such as positioning the animal into leadership; business ethics; organisational culture; HRM; emotions and animals at work; and linking to critical management studies. Furthermore, this panel is open to discussions around methodological issues in researching animals in organisations and at work, including the potentials of alternative methods for multispecies research (Hamilton & Taylor, 2017; Tallberg et al., 2014) and issues related with animals within the organisational field, such as linguistics (Sayers, 2016), which challenge animal inclusion.